Kategoria: Setomaa
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
Luostarinjohtaja Kornelius, setojen Karnil
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa…
-
Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna
Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…
-
XIV SETO KONGRESS
9. lokakuuta 2024, Värskan kulttuurikeskus Ensimmäinen Seto kongress järjestettiin Petserissä 9.–10.10.1921. Toinen kongressi järjestettiin 1930 Petserissä vasta yhdeksän vuotta myöhemmin eli 1930 ja kolmas Seto kongress jäi toisen maailmansodan takia kokonaan järjestämättä. Kolmas Setojen kongressi järjestettiinkin vasta 1993 ja nyt Värskassa. Silloin päätettiin, että jatkossa kongressi järjestetään joka kolmas vuosi ja Värskassa. IV kongressi olikin 1996, mutta jossakin vaiheessa systeemi meni…
-
Kiinnostavaa sotahistoriaa
Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…
-
Setomaan kuningaskunta
Setomaan kuningaskunta ei ole oikea valtio – no ehkä leikkimielisesti yhden perjantain ja lauantain ajan elokuun alussa vuosittain – mutta oikeastaan se on paljon enemmän, se lähes maaginen taikatemppu, jolla setokulttuurin eri osa-alueet on saatu uuteen kukoistukseen ja tunnetuiksi sekä muualla Virossa että myös laajalti ulkomaillakin. Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka…
-
Seto (kuningriigi) hümn
Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Luhamaan nulkka
Kun Setomaan kaikki muut 11 nulkkaa eli kulmakuntaa ovat yhteydessä toisiinsa, niin Luhamaan nulkka jää ainoana muista hieman loitolle ikään kuin harkitsemaan, pitäisikö sen Setomaan sijasta sittenkin liittyä Võrumaahan, Latviaan tai Venäjään. Luhamaa nulkka kuului vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan Pihkovan kuvernementtiin, hallinnollisesti siis Venäjään. Historiallisesti nulkan setoasutus on myös ylittänyt nykyisen kontrollilinjan eli kulmakunta on…