Avainsana: Hannu Oittinen
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
Kiinnostavaa sotahistoriaa
Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…
-
Seto (kuningriigi) hümn
Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…
-
Peko-kuninkaan päivä
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY 1998. Nostettakoon unohduksen herkästi liehuvasta helmasta Setomaa-sivustollekin tieto yhdistyksemme hallituksen entisen jäsenen, matemaatikon ja moniosaajan Osmo Pekosen (1960–2022) teoksesta Tuhat vuotta. Kysymyksessä on kirjoituskokoelma, jonka aihepiiri liikkuu vallattomasti Astuvansalmen kallioilta ja Ritvalan helkajuhlasta Graalin maljaan, Pyhän Tapanin kruunuun ja maailmanloppuun asti. Setoihin teosta liittää kirjoitus Peko-kuninkaan päivä. Se laajenee tosin…
-
Luhamaan nulkka
Kun Setomaan kaikki muut 11 nulkkaa eli kulmakuntaa ovat yhteydessä toisiinsa, niin Luhamaan nulkka jää ainoana muista hieman loitolle ikään kuin harkitsemaan, pitäisikö sen Setomaan sijasta sittenkin liittyä Võrumaahan, Latviaan tai Venäjään. Luhamaa nulkka kuului vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan Pihkovan kuvernementtiin, hallinnollisesti siis Venäjään. Historiallisesti nulkan setoasutus on myös ylittänyt nykyisen kontrollilinjan eli kulmakunta on…
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Runonlaulajan elämästä
Kumo kaldu kuldakaivo. Seto Lauluimä Hilana Taarka (1856–1933). Seto Muuseumitarõ Obinitsas 2003. Liidia Sillaotsin koostama ja Ilmar Vananurmin toimittamaksi merkitty viron- ja setonkielinen puolensataasivuinen vihkonen setojen tunnetusta lauluemosta tarjoaa kiehtovan johdannon Hilana Taarkan henkilöön ja laajemminkin setoperinteeseen vaiheessa, jossa setot olivat vasta astumassa maailmankartalle. Eli viimeistään 1920-luvulla, kun Euroopan syrjäkulmalla itsenäistyneen Suomenkin kansalliset erimielisyydet oli…
-
Mare Piho: Setot Viron symbolina?
”Kun luemme setonaisten laulamisesta Saksanmaalla tai Venäjällä, Helsingin tai Pariisin konserttilavoilla, niin se pakottaa väistämättä pohtimaan, mitä he varsinaisesti esittävät, mitä symbolisoivat – vain oman etnisen ryhmänsä vai sittenkin myös koko Viron muinaista laulukulttuuria” (Salve 2000: 55). Tiettyjä vaikeuksia voimme nähdä jo käsitteessä symboli, vaikka termiä käytetään nykyään paljon kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä. Lainkaan korrektisti ei…
-
Mare Piho: Setojen siirtyminen kylmälle maalle
Suomentanut Hannu Oittinen Mare Pihon artikkelista Setude ümberasumisest külmale maale. Tsaarinaikaisessa kirjallisuudessa setot on tunnettu myös nimellä Pihkovan virolaiset, ja vuoteen 1920 asti he kuuluivatkin Venäjän sosiaalis-taloudelliseen järjestelmään. Entisestä Pihkovan kuvernementin osasta muodostettiin Viron tasavallassa oma hallintoyksikkönsä Petserinmaa (kansatieteessä Setumaa), jonka maanomistusolot poikkesivat muusta Virosta. Setomaalle tyypillinen maanomistusmuoto oli nk. hingemaa, kyläyhteisön (ven. обшина) haltuun luovutettu maa.…
-
Setomaan(kin) pauloissa
Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…