Lutsien eli Lutsi maarahvaan (entinen) asuinalue eli Lutsimaa sijaitsee Itä-Latviassa Latgalessa Ludzan (vrt. nimi Lutsi) kaupungin ympäristössä.
Eri aikoina ja myös eri tutkijat ovat olleet eri mieltä siitä, milloin, mistä ja miksi Lutsin maarahvaan esivanhemmat ovat tulleet lutsien nykyisille/entisille asuinalueille.
On puhuttu mm. Ruotsin vallan ajasta, 1600-luvusta, uskonpuhdistuksen leviämisajasta jne. Syiksi muuttoliikkeeseen on väitetty sotia, kulkutauteja, pakenemista ilkeiden kartanonherrojen orjuudesta tai puoliksi pakolla tapahtunutta luterilaistamista.
Nykyisin suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että ihmisiä on tullut useina eri aaltoina, eri aikoina, eri puoliltakin nykyistä Etelä-Viroa ja ilmeisesti eri syistäkin. Eri kylissä, kolmella eri alueella on lutsin kielenparsi ollut myös hieman erilaista, mutta selvästi eteläviroa, hyvin seton tai itäisen/eteläisen võron kielen kaltaista. Ilmeisesti ihmiset ovat tulleet pohjoisempaa alueille, joissa ovat jo tietäneet asuvan ymmärrettävää kieltä puhuvia ihmisiä, ehkä jopa sukulaisiakin. Osa lutsien esi-isistä on myös siirtynyt Lutsinmaalla kylästä/alueelta toiseen. Lutsien tutkija Uldis Balodis arveli Tapio Mäkeläiselle kesällä 2024, että myös vesireiteillä, Velikaja-joen sivuhaaroja pitkin liikkumisella voisi selittää lutsien myöhempääkin yhteydenpitämistä itäisiin setoihin.
On myös mahdollista, että osittain kyse ei olekaan uudelle alueelle muuttamisesta, vaan vanhastaan etelävirolaista asutusta olisi nykyisessä itäisemmässä ja koillisessa Latviassa aina Venäjän puolelle saakka ollut paljon laajemmalla alueella kuin on aikaisemmin arveltu, tähän suuntaan viittaavat mm. arkeologien uusimmat tulkinnat. Tulevien latgalien ja etelävirolaisten esi-isät ja esiäidit olisivat asuneet alueella rinnakkain ja sekaisinkin sulassa sovussa. Sekä entinen Kraasna maarahvaan että kielentutkija Uldis Balodisin ”löytämän” Räisaku maarahvaan alue ovat hyvin lähellä, vain noin max 25–30 km:n päässä lutsien entisistä asuinalueista.
Viimeinen lutsin kieltä taitanut henkilö eli Nikolajs Nikonovs kuoli 2006. Vielä 1970-luvulla oli lutsin kieli oli tutkija Uldis Balodisin mukaan varsin laajalti käytössä Lutsimaalla vanhemman lutsilaisväestön keskuudessa.
Kuva: Tapio Mäkeläinen: Kolme keskeistä kirjaa lutseista
Vastaa