Lihahiideh

Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq.

Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren paaston, pääsiäispaaston alusta ja lopusta.

Setot ovat ortodokseja ja setokulttuurissa oli uskonto vanhastaan hyvin keskeisellä sijalla ja se sääteli pitkälti jopa ihmisten jokapäiväistä elämää. Pääsiäinen on ortodokseilla (kirkko)vuoden tärkein juhla ja siihen valmistautuminen pitkän paaston avulla oli hyvin tärkeää. Paastolla on kristityille kaksi ulottuvuutta, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ruokapaasto on apuväline, joka auttaa hengellisessä paastoamisessa eli kilvoituksessa synnin ja pahuuden karttamiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi.

Suuren paaston seitsemän paastoviikon aikana ei saa syödä lihaa, maitotaloustuotteita eikä kananmunia. Paastosäännöt säätelevät myös öljyn ja viinin käyttöä: molemmista tulisi pääsääntöisesti pidättäytyä arkipäivisin. Kalaa saa paastosääntöjen mukaan syödä vain Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen juhlapäivänä ja palmusunnuntaina.

Aluksi luovuttiin liharuoista, mutta sai vielä viikon ajan voi syödä maidosta valmistettuja ruokia. Siitä nimitys Võinädal/Võinätäl eli ”Voiviikko”. Siihen palaan jo huomenna tai ylihuomenna.

Suureen paastoon valmistautumisesta Helsingin ortodoksisen seurakunnan kovisivulta (HUOM! Setomaalla kaikki ajankohdat ovat tänä vuonna selvästi myöhempiä kuin Suomen ortodokseilla):
”Tänä vuonna pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon valmistautuminen alkaa 21. tammikuuta, jolloin kirkko viettää Publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita. Tätä seuraavan kolmen viikon ajan laskeudutaan vähitellen askel askeleelta pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon. Suuri paasto alkaa tänä vuonna 12. helmikuuta. Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla, koittaa 31. maaliskuuta.
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntain teemana on nöyryys. Sunnuntain evankeliumi osoittaa meille, millä mielellä meidän tulisi lähestyä Jumalaa:
”Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani.
Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’
Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!’
”Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk. 18:10–14).
Kirkossa jumalanpalveluksessa ensimmäistä kertaa lauletaan suuren paaston veisu ”Synninkatumuksen ovet”. Siinä muistutetaan nöyryyden ja katumuksen, mielenmuutoksen merkityksestä:
”Synninkatumuksen ovet avaa minulle, oi Elämänantaja, / sillä aamusta varhain pyrkii Sinun pyhään temppeliisi minun henkeni,/ joka kantaa peräti saastutettua ruumiin temppeliä, mutta Sinä, armollinen,/ puhdista se laupiaalla armollasi.”
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita seuraava viikko on kokonaan paastoton. Seuraavana sunnuntaina, 28.1, vietetään Tuhlaajapojan sunnuntaita, jota seuraa liharuoasta luopumisen viikko. Tällä viikolla ruokavaliosta jätetään siis vähitellen liharuoka pois. Tänä vuonna viikolla vietetään myös suurta kirkkovuoden juhlaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliintuomisen juhlaa 2.2. Samalla kyseessä on kansainvälinen ortodoksisten lasten ja nuorten päivä. Tuomiosunnuntaita 4.2. seuraavalla viikolla luovutaan maitoruoasta eli maitotuotteista. Viikko tunnetaan myös bliniviikon nimellä.
Sovintosunnuntaita vietetään tänä vuonna 11. helmikuuta. Suuri paasto alkaa seuraavana päivänä 12. helmikuuta.
Ruokapaaston tehtävänä on tukea hengellistä valmistautumista pääsiäiseen: mielen hiljentämistä maallisista houkutuksista, rukouselämään keskittymistä ja hyvän tekemistä.
Suureen paastoon valmistautumiseen ja suureen paastoon kuuluu aktiivinen jumalanpalveluksiin osallistuminen.”

Foto: Osa Publikaanin ja fariseuksen sunnuntain ikonista. Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta.